SadoMasot

Jep SM-kisat oli nimensä veroiset. Oli silkkaa masokismia lähteä yrittämän edes kyseisiin kisoihin.. Ja se oli myös sadismia koska muut joutuivat katsomaan kun meikäläinen yritti.

Edellisestä tekstistä pystytte jo päättelemään että meikäläiseltä ei kannattanu odottaa mitään huippusuorituksia.. Viimeaikojen unipula ja flunssa ei oikeen oo hyvä pohja sm-kisoille.. No se nyt ei ollut se suurin ongelma. Meikäläinen on jo pidemmän aikaa kärsinyt selkävaivoista jotka ilmenee aina kun on vähänkin rynkytystä.

Sm-keskarilla ja viestissä jouduin vähän väliä venyttelemään selkääni. Varsinkin viestissä selkä oli ongelma.. Juoksin 500m ja venyttelin...ja sama uudestaan,... Onneks nyt sain ajan kiropraktikolle.. Kiitos loistavan kouluni en joudu maksamaan siitä ku vaan 150kr.. koulu maksaa loput..

Suomen reissu teki hyvää.. Sain taas otteen elämästä ja aloin nukkumaan.. Oon jatkanu samaa meininkiä nyt täälläkin.. Kuitenkaan kulku Kåren keskimatkan treenissä ei ollu vielä hirveen irtonainen.. Kyllä tää tästä lähtee varmaan myöhemmin..

Nyt vaan kasaillaan virettä mannaan ja småkkeen.. peruskunto on tallella..nyt pitää vaan herkistellä..

.. jep siinä vähän välpalaa.. meikäläinen lähtee fiksaamaan selkää kuntoon.. ja koittaa vähän lenkkitossujen pohjien kestävyyttä..

Borlänge city boy

Hej

Kesäkuun jälkeen ei ole tekstejä blogiin hirveästi irronnu. Pääosin sen takia koska oon laiska, tyhmä ja saamaton.

Ringenistä ei jääny paljoa kerrottavaa. Kisat meni pääosin päin pärsettä lukuunottamatta muutamaa hassua osakilpailua. Muutenkin meikäläisen esiintyminen kyseisessä gameksessa oli sen verran jäätävä että päätin muuttaa lahden toiselle puolelle.

Täällä sitä siis ollaan fruittareiden ja pakolaisten luvatussa massa, suuressa sotilasvaltiossa Ruottissa. Tarkoitus olis oppia vähän tukholman kieltä. Kaupunki missä majailen on nimeltään Borlänge. Meikä mandoliino asustelee kuuluisalla opiskelija/mamu alueella. Muuten ihan ok, mutta pimeellä täytyy olla varovainen ettei kävele päin yötäkin tummempia kaiffareita. Täytyy siis olla tarkkana missä ne silmämunaset kiiluu.

Treenaamistakaan en ole kokonaan unohtanut. Kaupunki toimii tukikohtana kahdelle tunnetule ruåttalaisseuralle: Isoille tonnikaloille keltamustine asuineen sekä sille seuralle jonka nimi kuulostaa ihan siltä vadelmahillomerkiltä... no kyl te tiiätte.se seura mis on suurin osa niit itäblokin naikkosia.

Joten.. Olosuhteet tääl on kunnossa. Takapihalta lähtee kymmeniä ellei jopa satoja kilometrejä vaellusreittejä. Muut ulkoilubaanat sijaitsee verkkalenkin päässä. Meikäläinen jopa erehty liittymään koulun suunnistusvalmennusporukkaan. Treenejä on 3-4 kertaa viikossa + juoksijoiden treenit. Ihan hyvä settiä siis. Käytössä meillä on omat minibussit lajiryhmittäin.. On tääl myös olevinaan jotain nimimiehiäkin. Juuhannsonin Mara, Rostin Erkka jne,.

Pääosin sitä on tullu hengailtua vaihto-oppilaiden kanssa. Ihan rentoa sakkia. Ei sielt oo vielä löytyny ku vaan yks lenkkikaveri..mut so not. Ikäväkyllä ensimmäiset viikot on tuonu myös aikamoisen lasti erinäkösiä kekkereitä. Siinähän sitä on Pörje ollu ihmeissää.. Nyt onneks taitaa nekin vähän laantua.. Unirytmi on ihan päin Pirkkalaa..välillänukutaan 2h välillä 15h.. ei semiitä..oon mä koulussakin käyny.. päässy jopa tenteistä läpi. saakeli! Enhän mä päässy niist läpi edes suomessa. Kyl tää elämäntapa auttaa..

JOten siis kisakunto ainakin Smålantia ajatelen on kohillaan.. Katotaan kuinka se tossu nousee Sm-keskimatkalla ja viestissä.. Tällä hetkellä on sellanen liikatreenaamisen ja vähien yöunien sekamelska käynnissä. Noo mut ei pieni insomnia oo pahasta.. kunhan ei ala näkemään näkyjä,. Pelottaa vaan, että kahen viikon päästä suunnistusryhmän verikokeissa romillet on kohillaan.. no saas nähdä..

Kiitti Ana painostuksesta! Nyt sain vihdoinki jotain kirjotettua tänne. Ja muistakaa betonipäivät ens kuun lopussa..