Helmi helmikuu..

Pitkään on Betoni Blogi pölyttynyt vailla uutta kirjoitusta.. Kauan on kulunut siitä kun BB viimeksi tarttui virtuaalikynään.

Kuukaudessa ehtii paljon tapahtua. Niin hyvää kuin huonoakin. Kirjoitusten perään on kyselty, mutta päätin kuitenkin säästellä sanaista arkkuani kuukauden verran. Nyt arkku aukeaa ja tarina kerrotaan.

Tammikuussa kirjoitin kuinka harjoitukset sujuvat hyvin ja tossu on kevyempi kuin koskaan ennen. Lopussa pohdin, että milloin tämä homma rysähtää. No ikävät tapahtumat alkoivat helmikuun alussa. Tulin kipeäksi.

Kova treenaaminen oli heikentänyt vastustuskykyäni ja silloin flunssa löysi hetken iskeä. Sairastelua kesti kuitenkin vain viikon päivät. Henkisesti tämä flunssa oli erillainen kuin koskaan aikaisemmin. Nyt en tuntenut murhetta tai huolta siitä, ettei pääse lenkille. Tiestin, että kunnolla lepäämällä nujerran bakteerit viikossa. Olin myös varma, että flunssa ei tule vaikuttamaan kuntooni jos saan sen kerralla hoidettua. Aikaisemmin saatoin uiskennella synkissä vesissä ollen varma, että sieltä ei ikinä nousta. Kävi kuin olin suunnitellut: Flunssa oli ohi viikossa, kunto tallella.

Helmikuun teemana oli kasvattaa viikottaisia harjoitusmääriäni. Helmikuu sisälsi paljon määräharjoittelua, kovia treenejä sekä kaksi leiriä. Vilin kanssa kävimme kuun puolessa välissä Jyväskylässä muutaman päivän hiihtelemässä. Oli mahtavaa! Hiihto kelit oli loistavat ja latu liukas. Pääsimme myös testaamaan mäkikuntoamme Laajavuoren nousuun. Mies oli tikissä. Molemmat - Minä ja Vili.

Helmikuussa juostiin taas kerran seuran testijuoksu 16,4km. Ennätykseni parani 1,5min ja kulku oli muutenkin kohtalaisen hyvä. Selkä jumitti hieman toisella puolikkaalla mutta siitäkin selvittiin kolmen kilometrin taistelun jälkeen. Lopputulos tyydytti.

Vaikka kovat treenit kulkivatkin niin silti joissain treeneissä oli ongelmia. Yöllä lamppu pysyi päässä vaihtelevasti. Onneksi kevääseen on vielä aikaa ja yötreenejä edessä. Itselleni on todella vaikeaa keskittyä 8h koulupäivän jälkeen yösuunnistukseen. Olen kylläkin jo miettinyt lääkkeen yötuntuman parantamiseen.

Kuukausi päättyi niin kuin sen kuuluukin Vierumäen leiriin. Taas kaivettiin sukset esille. Leiri sisälsi 6x1000m VK treenin perjantaina, pitkät hiihdot lauantai ja sunnuntai aamupäivällä, sekä sprintti pariviestin lauantai-illalla. Harjoitukset sujuivat suunnitellun mukaan. Hiihtoa tuli 90km. Kroppa alkoi viimeisellä viikolla muistuttamaan treenin vaikutuksista. Sprinttiviestissä viimeistään huomasin, että jotain sitä on tullut tehtyä.

Nyt Maaliskuun alussa siirryn hetkeksi kevyempiin tunnelmiin muutamaksi viikoksi. Maaliskuun lopussa tulee määrät taas olemaan kohdillaan, joten nyt otan rauhallisesti. Tämä kuu tuo myös tullessaan Göteborgin treenileirin. Odotan sitä innolla. Pääsee tarkastamaan tasonsa Mathhuun ja muihin jätkiin verrattuna.

Hyvältä tuntuu edelleen, pelottavan hyvältä. Luoja tietää, mitä kevät tuo tullessaan. Mahtava meno, tiukka etukeno.