Pritni

Kuuntelin tossa Britney Spearsin uutta 'Circus' levyä ja en ois koskaan uskonu että sanon tän, mutta se oli aika tykki.. Varsinkin bonuslevy.. Myös

Apocalyptican uusin oli aikas hyvää settiä. Menee pakkotoistoon. Varsinkin instrumentaaliraidat on sopivaa musaa ennen nukkumaan menoa.

Kendin uus oli sitä saamarin samaa JS16 puuroa.. ei mitään uutta siltä rintamalta.. ei kannata kuunnella.. 'Boogieman' ja 'Heartbeat of the city' on kuunneltavia rainoja.. mutta muuten aika kuraa..

PS: Akillesjänne saattaa olla soirossa.. jei jei..

Comeback!

Otsikko kuulostaa perinteiseltä Börjen uholta ja ehkä se sitä hieman onkin - jossain mielessä. Edellisen kerran kirjottelin tänne ensimmäisistä hiihtokilometreistä. 1,5km tykkilumilatu tuntui sillä hetkellä taivaalliselta.

Marraskuussa alkoi meikäläisen treenikausi. Treenaaminen oli sitä perus tekemistä, jota se tälläkin hetkellä tuntuu olevan. Määrää koneeseen (järjen kanssa jos muistaa). Yläselän ongelma, joka vaivasi loppukaudella, korjaantui viikottaisella 1,5h rintauintisessiolla sekä selkäjumpalla. Toki kipu ei kokonaan missään vaiheessa ole hävinnyt, mutta jos jatkan kyseistä reenailua niin jumi pitäisi kaikota.

Marraskuun lopussa palasin sitten Svenssonien maasta takaisin Suomeen. Hieman olisi tehnyt mieli jäädä vielä Borlängeen, olivathan treeniolosuhteet siellä erinomaiset. No ehkä palaan sinne sitten jossain vaiheessa myöhemmin. Nyt on vaan pakko hoitaa tämän hetkinen koulu pois alta. Oon kyllä kurkkua myöten täynnä kyseistä laitosta.

Pääasiallinen syy miksi tulin näin aikaisin Suomeen oli Rykmentin perinteinen hiihtoleiri Ylläksellä. Jouduin ottamaan yhden ruotsinkielisen etäkurssin mahdollistaakseni osallistumisen leirille.

Leiri oli priimaa. Tosin olin ollut edellisen viikon flunssassa, mutta se ei paljon menoa leirillä haitannut. Lunta oli paljon, ja suksi luisti. En tiedä, että olenko tulossa vanhaksi vai mikä siinä on, kun itseäni kiinnosti olla mielummin aamulla ladulla hiihtämässä kuin maata kylpyhuoneen lattialla hirveässä rapelissa. En tiedä mihin tää homma on menossa kun pikkuflikat juo enemmän viunaa kuin raavat äijät. Tosin kyllä niillä kubbeillakin sitä spriitä tais jonkun verran enemmän mennä kurkusta alas kuin voiteiden poistoon.


Noh..Nyt sekin reissu on pois alta. Uutena vuotena olisi sitten vielä tarkotus suunnata kohti Rukaa, jos kuviot menee nappiin. Sukset kyllä otan mukaan. Toivottavasti treenit menee jatkossa yhtä sujuvasti kuin tähänkin asti. Nyt on jo tehty comeback Suomeen. Olisko aika tehdä jonkun näköinen tuleminen myös treeni- ja kisarintamalla. No kevään treenailut sen sitten näyttää, että miten käy.

ihme hiihtäjä..

Talvi tuli tänä vuonna aikaisin.. Ensimmäiset hiihtokilometrit on takanapäin ja lisää odotetaan. Orsan tykkilatu oli priimassa kunnossa vaikka tosin hitusen pidempikin olis saanu olla.. Suksien voitelu oli maajoukkuevoitelijan käsialaa joten ei kehdannu valittaa..

Tästä on hyvä alottaa talvikausi.,,

Tsuugufemmanna

Kauden viimeinen koitos meikäläisen osalta oli 25-manna. Mitään suuria odotuksia kyseiseltä kisalta ei ollut. Kunto oli suuri arvoitus ja mulle oli siunaantunut RR2 joukkueen ankkuripätkä. ELi kakkoseen täysillä..

Kisaan oltiin valmistauduttu hyvin. Tähän valmistautumiseen kuului mm. tepastelu koko päivän Tukholman keskustassa sekä suklaamessut Nordiska Museumissa.. Suklaamessu oli aivan priima! Jotta energian kulutus ja saanti olisti balanssissa piti kaikki liikkuminen Tukholmassa tehdä kävellen.

Kisa meni yllättävän hyvin. Meikäläinen jaksoi jopa juosta sen loppuun. Sija maalissa oi 72. eli vähän jäi parannettavaa.

Laivamatka oli aivan muuta kuin viime vuonna kyseisellä reissulla. Paljoa en muista, mutta jotain olen kuullut. Hämähäkkimiehenähän sitä taas oltiin - käveltiin pitkin seiniä. Nämä asiat kuitenkin opin:

1. Älä örmyä ja koita käyttäytyä jos olet samassa hytissä seuran sikariportaan kanssa.

2. Älä nuole tyttöystävän kaverin korvaa - Ei hyvä juttu, ei.

3. Juo sen verran, ettei tarvitse seuraavalla viikolla leikkiä Sherlok Holmesia.. tai John Holmesia...

-uuteen nousuun..

..N0llaus/N0llning

Oon tässä tän viikon väkertäny yhtä saakelin samaa työtä seminaaria varten. Tänään istuin koulussa 10-19 taukoamatta kirjottamassa. Joillekin kenellä ei oo muuta elämää se ei oo paljon, mutta meikäläiselle se on liikaa. Nyt tuntuu siltä et tänään vois vähän nollata. painaa resettiä ja käynnistää kone uudelleen..

http://www.youtube.com/watch?v=MOIb3r5UyVw

På svenska också..

Jag har varit för duktig och arbetat för mycket med skoluppgifter.. nu e det dags för liten "restart"..

http://www.youtube.com/watch?v=pn0xiv1cix0

aikamoiset kurvit

Jeps

Tämän viikon pääasiallisena suunnistustreeninä oli 'kurv-OL'. Maasto oli priimaa, mutta niin ton alueen maastot ylipäätänsäkin on. Treeniin mentiin suunisturyhmän ikiomalla minibussilla. Autot oli lastattu enemmän tai vähemmän kovilla suunnistajilla/hisustajilla.

Jalat alkaa jo hieman tottua treenaamiseen eikä ne kirraa enään niin helposti. Trenistä ei ole paljon sanottavaa.. Liput halkesimelko hyvin, muutama pieni kupru sattui matkan varrelle. Yksi lippu puuttui kokonaan mutta muuten jees.

SadoMasot

Jep SM-kisat oli nimensä veroiset. Oli silkkaa masokismia lähteä yrittämän edes kyseisiin kisoihin.. Ja se oli myös sadismia koska muut joutuivat katsomaan kun meikäläinen yritti.

Edellisestä tekstistä pystytte jo päättelemään että meikäläiseltä ei kannattanu odottaa mitään huippusuorituksia.. Viimeaikojen unipula ja flunssa ei oikeen oo hyvä pohja sm-kisoille.. No se nyt ei ollut se suurin ongelma. Meikäläinen on jo pidemmän aikaa kärsinyt selkävaivoista jotka ilmenee aina kun on vähänkin rynkytystä.

Sm-keskarilla ja viestissä jouduin vähän väliä venyttelemään selkääni. Varsinkin viestissä selkä oli ongelma.. Juoksin 500m ja venyttelin...ja sama uudestaan,... Onneks nyt sain ajan kiropraktikolle.. Kiitos loistavan kouluni en joudu maksamaan siitä ku vaan 150kr.. koulu maksaa loput..

Suomen reissu teki hyvää.. Sain taas otteen elämästä ja aloin nukkumaan.. Oon jatkanu samaa meininkiä nyt täälläkin.. Kuitenkaan kulku Kåren keskimatkan treenissä ei ollu vielä hirveen irtonainen.. Kyllä tää tästä lähtee varmaan myöhemmin..

Nyt vaan kasaillaan virettä mannaan ja småkkeen.. peruskunto on tallella..nyt pitää vaan herkistellä..

.. jep siinä vähän välpalaa.. meikäläinen lähtee fiksaamaan selkää kuntoon.. ja koittaa vähän lenkkitossujen pohjien kestävyyttä..

Borlänge city boy

Hej

Kesäkuun jälkeen ei ole tekstejä blogiin hirveästi irronnu. Pääosin sen takia koska oon laiska, tyhmä ja saamaton.

Ringenistä ei jääny paljoa kerrottavaa. Kisat meni pääosin päin pärsettä lukuunottamatta muutamaa hassua osakilpailua. Muutenkin meikäläisen esiintyminen kyseisessä gameksessa oli sen verran jäätävä että päätin muuttaa lahden toiselle puolelle.

Täällä sitä siis ollaan fruittareiden ja pakolaisten luvatussa massa, suuressa sotilasvaltiossa Ruottissa. Tarkoitus olis oppia vähän tukholman kieltä. Kaupunki missä majailen on nimeltään Borlänge. Meikä mandoliino asustelee kuuluisalla opiskelija/mamu alueella. Muuten ihan ok, mutta pimeellä täytyy olla varovainen ettei kävele päin yötäkin tummempia kaiffareita. Täytyy siis olla tarkkana missä ne silmämunaset kiiluu.

Treenaamistakaan en ole kokonaan unohtanut. Kaupunki toimii tukikohtana kahdelle tunnetule ruåttalaisseuralle: Isoille tonnikaloille keltamustine asuineen sekä sille seuralle jonka nimi kuulostaa ihan siltä vadelmahillomerkiltä... no kyl te tiiätte.se seura mis on suurin osa niit itäblokin naikkosia.

Joten.. Olosuhteet tääl on kunnossa. Takapihalta lähtee kymmeniä ellei jopa satoja kilometrejä vaellusreittejä. Muut ulkoilubaanat sijaitsee verkkalenkin päässä. Meikäläinen jopa erehty liittymään koulun suunnistusvalmennusporukkaan. Treenejä on 3-4 kertaa viikossa + juoksijoiden treenit. Ihan hyvä settiä siis. Käytössä meillä on omat minibussit lajiryhmittäin.. On tääl myös olevinaan jotain nimimiehiäkin. Juuhannsonin Mara, Rostin Erkka jne,.

Pääosin sitä on tullu hengailtua vaihto-oppilaiden kanssa. Ihan rentoa sakkia. Ei sielt oo vielä löytyny ku vaan yks lenkkikaveri..mut so not. Ikäväkyllä ensimmäiset viikot on tuonu myös aikamoisen lasti erinäkösiä kekkereitä. Siinähän sitä on Pörje ollu ihmeissää.. Nyt onneks taitaa nekin vähän laantua.. Unirytmi on ihan päin Pirkkalaa..välillänukutaan 2h välillä 15h.. ei semiitä..oon mä koulussakin käyny.. päässy jopa tenteistä läpi. saakeli! Enhän mä päässy niist läpi edes suomessa. Kyl tää elämäntapa auttaa..

JOten siis kisakunto ainakin Smålantia ajatelen on kohillaan.. Katotaan kuinka se tossu nousee Sm-keskimatkalla ja viestissä.. Tällä hetkellä on sellanen liikatreenaamisen ja vähien yöunien sekamelska käynnissä. Noo mut ei pieni insomnia oo pahasta.. kunhan ei ala näkemään näkyjä,. Pelottaa vaan, että kahen viikon päästä suunnistusryhmän verikokeissa romillet on kohillaan.. no saas nähdä..

Kiitti Ana painostuksesta! Nyt sain vihdoinki jotain kirjotettua tänne. Ja muistakaa betonipäivät ens kuun lopussa..

anteeXi ja sorry..

Hei kaikki rakkaat ja betoniset blogini vieraat. Heti alkuun isot pahoittelut siitä, etten ole saanut aikaiseksi raapustaa tänne mitään tekstiä. Niin kuin aikaisemmin jo mainitsin, kevät oli hyvin opiskeluntäyteistä. Tämä asia on nyt korjattu. Ei opiskelua seuraavaan 1,5 vuoteen.

Muutama sananen keväästä:

Harjoittelu meni todella heikosti keväällä. Työn, koulun ja harjoittelun yhdistäminen ei ollut kovinkaan helppoa. Vaikka fysiikka pysyikin yllättävän hyvänä, niin suurimmat ongelmat kevään kisoissa olivat henkisellä puolella. En ollut yhdessäkään kisassa hyvin latautunut. Koulumurheet veivät kaiken keskittymisen ja ilon.

Kesällä tapahtuu:

Koulusta pääsin eroon toukokuun lopulla. Samalla alkoi uusi nousu treenaamisen osalta. Harjoittelu on nykyään jopa päivittäistä :)
SM-sprint kaatui kuitenkin virheisiin. Karsinnassa niitä tuli rutkasti enemmän kuin b-finaalissa. Juoksu kulki kuitenkin kohtalaisen hyvin. Fysiikka siis oli kohdillaan.

Jukolassa tuli sitten kevään paras juoksu ja suunnistus. Lauantaina olin kävelemässä kohti kilpailukeskusta tarkoituksena seurata naisten viesti. Tuoppi ja Vili tuli vastaan ja toi ikäviä uutisia Mathun osalta. Paras miehemme ei juoksisi jalkavaivojen takia Jukolassa. Tämä oli tavallaan onni minulle, sillä osuuteni muuttui RR3 joukkueen pitkästä yöstä RR2 neljänteen osuuteen. Matka lyheni siis puolella.

Itse kisa oli mielenkiintoinen. Pääsin matkaan sijalla 68. Ensimmäinen rasti oli vaativa, koska maasto ei vastannut sitä mitä odotin. 1.rastin ympäristö olikin yllättävän peitteistä. Kakkosvälillä ohitseni pyyhälsi joku Parman kaveri, joka myöhemmin osoittautui Pietilän Eeroksi. Eepistä ei ollutkaan suunnatonta apua, sillä tiemme erosivat heti 3.astin jälkeen. Olin yksin. Marka taittui hitaasti, mutta varmasti. Välillä näin joitain kanssakilpailijoita, mutta pääsääntöisesti sai mennä yksin. Muutama puolen minuutin virhe matkalle sattui, mutta kuitenkin olen juoksuuni enemmän kuin tyytyväinen. Olihan se parasta mitä olin vuoteen näyttäynyt. Vaihtoon tullessani sija oli 48.

Syksystä:

Syksyllä tpahtuu isoja asioita. Suuntaan matkani kohti Ruotsin Borlängeä, jonne aijon asettua 6-12 kuukaudeksi. Olen ollut jo pitkään uuden ympäristön ja ilmapiirin tarpeessa. Uskon, että Borlänge tarjoaa mahtavien harjoitusmahdollisuuksien lisäksi myös muutosta muuhun elämääni. Toivottavasti v 2009 Suomen metsissä nähdään motivoituneempi ja uusi Börje.. Tavoitteena on murtaa ne betonin kahleet, jotka jaloissani niin sinnikkäästi roikkuu.

hiljasta on ollut...

..taas on päässyt betoni Blogi pölyttymään..

Syynä on hajottavat koulutehtävät.. On se kumma. En ole 15v tehnyt koulujuttuja ja nyt joutuu tsemppaamaan..

Tänne ilmestyy tekstiä toukokuun puolenvälin jälkeen. Koitan päästä tosta koulusta sitä ennen eroon.

Tulihan se sieltä..

Yea..
Reenit on tuottanu tulosta. Tänään jätettiin 8,2km TJ kesken neljään kilsaan. Sitä monttua jo odotettiinkin.. Tai voi olla että oon vaan jumissa.. Joo.. samapa tuo..
"Saattaa olla että riipasen kovan kännin tänään"

http://www.youtube.com/watch?v=JBzmzhc3S6A

Helmi helmikuu..

Pitkään on Betoni Blogi pölyttynyt vailla uutta kirjoitusta.. Kauan on kulunut siitä kun BB viimeksi tarttui virtuaalikynään.

Kuukaudessa ehtii paljon tapahtua. Niin hyvää kuin huonoakin. Kirjoitusten perään on kyselty, mutta päätin kuitenkin säästellä sanaista arkkuani kuukauden verran. Nyt arkku aukeaa ja tarina kerrotaan.

Tammikuussa kirjoitin kuinka harjoitukset sujuvat hyvin ja tossu on kevyempi kuin koskaan ennen. Lopussa pohdin, että milloin tämä homma rysähtää. No ikävät tapahtumat alkoivat helmikuun alussa. Tulin kipeäksi.

Kova treenaaminen oli heikentänyt vastustuskykyäni ja silloin flunssa löysi hetken iskeä. Sairastelua kesti kuitenkin vain viikon päivät. Henkisesti tämä flunssa oli erillainen kuin koskaan aikaisemmin. Nyt en tuntenut murhetta tai huolta siitä, ettei pääse lenkille. Tiestin, että kunnolla lepäämällä nujerran bakteerit viikossa. Olin myös varma, että flunssa ei tule vaikuttamaan kuntooni jos saan sen kerralla hoidettua. Aikaisemmin saatoin uiskennella synkissä vesissä ollen varma, että sieltä ei ikinä nousta. Kävi kuin olin suunnitellut: Flunssa oli ohi viikossa, kunto tallella.

Helmikuun teemana oli kasvattaa viikottaisia harjoitusmääriäni. Helmikuu sisälsi paljon määräharjoittelua, kovia treenejä sekä kaksi leiriä. Vilin kanssa kävimme kuun puolessa välissä Jyväskylässä muutaman päivän hiihtelemässä. Oli mahtavaa! Hiihto kelit oli loistavat ja latu liukas. Pääsimme myös testaamaan mäkikuntoamme Laajavuoren nousuun. Mies oli tikissä. Molemmat - Minä ja Vili.

Helmikuussa juostiin taas kerran seuran testijuoksu 16,4km. Ennätykseni parani 1,5min ja kulku oli muutenkin kohtalaisen hyvä. Selkä jumitti hieman toisella puolikkaalla mutta siitäkin selvittiin kolmen kilometrin taistelun jälkeen. Lopputulos tyydytti.

Vaikka kovat treenit kulkivatkin niin silti joissain treeneissä oli ongelmia. Yöllä lamppu pysyi päässä vaihtelevasti. Onneksi kevääseen on vielä aikaa ja yötreenejä edessä. Itselleni on todella vaikeaa keskittyä 8h koulupäivän jälkeen yösuunnistukseen. Olen kylläkin jo miettinyt lääkkeen yötuntuman parantamiseen.

Kuukausi päättyi niin kuin sen kuuluukin Vierumäen leiriin. Taas kaivettiin sukset esille. Leiri sisälsi 6x1000m VK treenin perjantaina, pitkät hiihdot lauantai ja sunnuntai aamupäivällä, sekä sprintti pariviestin lauantai-illalla. Harjoitukset sujuivat suunnitellun mukaan. Hiihtoa tuli 90km. Kroppa alkoi viimeisellä viikolla muistuttamaan treenin vaikutuksista. Sprinttiviestissä viimeistään huomasin, että jotain sitä on tullut tehtyä.

Nyt Maaliskuun alussa siirryn hetkeksi kevyempiin tunnelmiin muutamaksi viikoksi. Maaliskuun lopussa tulee määrät taas olemaan kohdillaan, joten nyt otan rauhallisesti. Tämä kuu tuo myös tullessaan Göteborgin treenileirin. Odotan sitä innolla. Pääsee tarkastamaan tasonsa Mathhuun ja muihin jätkiin verrattuna.

Hyvältä tuntuu edelleen, pelottavan hyvältä. Luoja tietää, mitä kevät tuo tullessaan. Mahtava meno, tiukka etukeno.

Työstöä tammikuussa.

Vuosi 2008 on lähtenyt hyvin käyntiin ja meikäläinen on täynnä toivoa. Vihdoinkin olen pystynyt harjoittelemaan säännöllisesti ilman vaivoja ja turhia kiireitä.

Olen tarkoituksella vähentänyt työvuoroja tämän vuoden puolella. Koulunkäynnin, työn ja treenaamisen yhdistäminen on muutenkin hankalaa, joten olen pyrkinyt keskittymään olennaiseen.

Määrää on kertynyt enemmän, kuin pitkään aikaan. Ainoana huolenaiheena on lumettomuus. Ei hirveästi innosta tuijottaa altaan pohjaa tai kuluttaa koulun punttisalin kuntopyörien laakereita, mutta tiedän kuitenkin, että minun on pakko säästää jalkoja kevättä varten.

Säännöllisen harjoittelun tulokset näkyvät osittain jo nyt. Näytän päivä päivältä enemmän urheilijalta. Lommoposkiin on kuitenkin vielä matkaa. Tossutkin tuntuvat entistä kevyemmiltä ja kovat treenit (testijuoksut, vedot) kulkevat kovempaa - Johtuuko tämä sitten uusista ja kevyistä juoksutossuista :)

Viime viikonloppuna pidimme harjoitusleirin Vierumäellä. Leiri oli todella onnistunut. Leiri sisälsi 1000m "vedot" kiristyvällä vauhdilla perjantai-iltana ja pk-harjoittelua la ja su. Ladut olivat hyvässä kunnossa ja hiihtoa kertyikin viikonloppuna vajaa 5h.

Tällä hetkellä olo tuntuu hyvältä, vaikka tosin eilinen yötreeni meni kehnosti. Täytyy keksiä kevään aikana keinoja parantaa keskittymistä. Kävin treenin jälkeen avannossa. Jouduin toteamaan, ettei se ole amatöörien puuhaa. Nyt on sellanen olo, että tuleeko kipeäksi vai ei. Voi olla että outo fiilis johtuu avantoreissusta. Nyt vaan burana naamaan ja kuumaa kurkkuun.

Katsotaan mitä kevät tuo tullessaan: syvää monttua vai jotain loisteliasta.

Joulu tuli ja vuosi vaihtui

Hiljaista on ollut viime aikoina betoniblogilla. Osittain hiljaisuus johtuu blogin pitäjän laiskuudesta ja saamattomuudesta, mutta pääosin syynä on allekirjoittaneen mitään sanomaton elämä. Meikäläinen on koko syksyn paiskinut mielipuolisesti koulua ja töitä. Jos jossain välissä on ollut aikaa niin siinä on väännetty treeni. Mitään määriä ei syksyllä päässyt kertymään.

Toisaalta ankara työnteko yhdistettynä kounkäyntiin on todella terapeuttista. Ei paljoa tarvitse ajatella, eikä näin ollen ehdi murehtimaan turhia.

Nyt ajattelin kertoa lukijoille hieman melko tavallisen joulutarinan.

Koulunkäynti päättyi vuoden 2007 osalta vasta 22.päivä. Töitäkin minulla oli aaton aattoon asti. Hirveässä kiireessä ei mitään suurta joulufiilistä ehtinyt kertyä ja joulu tulikin aika puskista. Firma oli kivasti avustanut lahjojen kanssa, joten ei ollut suurta vaikeutta keksiä perheelle lahjoja.

Jouluaatoksi olin lupautunut kahteen paikkaan pukiksi. (Oikeasti pukki on olemassa, ja se asuu Korvatunturilla). Ensimmäisessä paikassa vastassa oli 3v Lassi ja Kalle 6v. Pienempi oli niin järkyttynyt pukin tulosta ja hän syöksyi itkien yläkertaan piiloon. Esimmäinen keikka meni putkeen. Pukki sai mukavan korvauksen ja jopa lahjan. Harvinaista herkkua pukille.

Toisessa paikassa vastassa oli tuttu porukka. Pukki jakoi lahjat ja heitti läpänderit. Reissun aikana liikenteessä näkyi udeampiakin pukkeja. Huomautettavaa pukilla kuitenkin jäi. Yhtään glögilasillista ei pukille tarjottu. Taitaa alkoholiveron nousu jo painaa perheiden lompakossa jo ennen joulua.

Muutoin joulun aika meni treenaillessa sekä hyvän ruoan ja työn parissa.

Uuden vuoden jälkeen pääsinkin jo kunnolla treenin makuun. Töitä ei ollut joten treenimäärät kasvoi hurjasti. Vuosi 2008 on toivoa täynnä. Vuodenvaihdetta vietettiin sekalaisen suunnistushenkisen porukan parissa saunoen ja nintendo wiitä pelaten. Voisi sanoa, että kerrankin oli melko ookoo uusi vuosi.

Nyt tähän mennessä treenimäärää onkin kertynyt ja ens kaus näyttää valoisalta. Muutto Volsin Karhun, Niklas " snaiklas" Saramäen kanssa samaan kämpään lisää entuudestaan motivaatiota ja treeniä. Kilon suunnalta kajahtaa kaudella 2008.


Kuvia tulee ihan kohta.....