Pienen hiljaiselon ja laiskuuden jälkeen BB:n on aika taas rustata raskasta avautumista omalle blogilleen. Nyt vuorossa on kolmen SM-kilpailun tiivistetty analyysipaketti.
Ensimmäisenä vuorossa oli SM-yö Karkkilassa. Fyysinen vire oli kyseiseen kisaan lähdettäeesä todella heikko. Sm-pitkien jälkeen olin saanut itselleni hankittua kurkkukivun ja kunnon räkätaudin. Yöviikko menikin sitten kurkkukipuja hoidellessa. Päätin kuitenkin startata yön karsintaan. Eihän matkakaan ollut kovinkaan pitkä. Kisa lähti sujumaan ihan mukavasti. Liput löytyivät melko sujuvasti alkumatkasta. Loppumatkasta alkoi kuitenkin virheitä kasaantumaan nopeampaa tahtia kuin kiviä reppuun. Eniten onnistuin pummailemaan sillä "Keski-Eurooppalaistyyppisellä" maasto-osiolla. No..Finaalipaikkaa ei sitten irronnut, mikä ei hirveä yllätys kyseisellä kunnolla ollutkaan. JOku tosin olisi saattanu laittaa pelimerkkejä minunkin finaalipaikan puolesta, koska isäukko oli kyseisten kisojen valvojana.
Keskimatkan kisat Lappeenrannan seudulla olivat taas uusi näytön paikka. Keskimatka on kisa, jossa meikäläisen kunto olisi jopa saattanut riittää. No mihinkä betonireisi betoneistaan pääsee. Päädyin virheiden saattelemana B-finaaliin. Tossujen vauhti ja järjenjuoksu eivät tällä kertaa tehneet yhteistyötä. Kankaalla oli yllättävän helppo pummailla. Ei mitään isoja virheitä, mutta ratkaisevia kuitenkin. No onneksi virheitä tuli muillekin, joten pääsimme karsinnan jälkeen lähtemään takaisin Nurmijärven suuntaan. Ja kyllä taas otti pattiin.
Viestissä oli mahdollisuudet melko hyvään sijoitukseen. Pienen hiljaiselon ja laiskuuden jälkeen BB:n on aika taas rustata raskasta avautumista omalle blogilleen. Nyt vuorossa on kolmen SM-kilpailun tiivistetty analyysipaketti.
Ensimmäisenä vuorossa oli SM-yö Karkkilassa. Fyysinen vire oli kyseiseen kisaan lähdettäeesä todella heikko. Sm-pitkien jälkeen olin saanut itselleni hankittua kurkkukivun ja kunnon räkätaudin. Yöviikko menikin sitten kurkkukipuja hoidellessa. Päätin kuitenkin startata yön karsintaan. Eihän matkakaan ollut kovinkaan pitkä. Kisa lähti sujumaan ihan mukavasti. Liput löytyivät melko sujuvasti alkumatkasta. Loppumatkasta alkoi kuitenkin virheitä kasaantumaan nopeampaa tahtia kuin kiviä reppuun. Eniten onnistuin pummailemaan sillä "Keski-Eurooppalaistyyppisellä" maasto-osiolla. No..Finaalipaikkaa ei sitten irronnut, mikä ei hirveä yllätys kyseisellä kunnolla ollutkaan. JOku tosin olisi saattanu laittaa pelimerkkejä minunkin finaalipaikan puolesta, koska isäukko oli kyseisten kisojen valvojana.
Keskimatkan kisat Lappeenrannan seudulla olivat taas uusi näytön paikka. Keskimatka on kisa, jossa meikäläisen kunto olisi jopa saattanut riittää. No mihinkä betonireisi betoneistaan pääsee. Päädyin virheiden saattelemana B-finaaliin. Tossujen vauhti ja järjenjuoksu eivät tällä kertaa tehneet yhteistyötä. Kankaalla oli yllättävän helppo pummailla. Ei mitään isoja virheitä, mutta ratkaisevia kuitenkin. No onneksi virheitä tuli muillekin, joten pääsimme karsinnan jälkeen lähtemään takaisin Nurmijärven suuntaan. Ja kyllä taas otti pattiin.
Viestissä oli Rykmentillä hyvät mahdollisuudet hyviin sijoituksiin. Itse olin jotenkin kummallisesti kikkaillut itseni RR:n kakkostiimiin. Eli kakkoseen ja kovaa. Minulle oli siunaantunut 3.osuus. Lähtoasetelmat olivat hyvät. Edelläni juoksi Perseen Tapsa ja Fredi, jotka molemmat onnistuessaan saattaisivat tuoda joukkueemme loistavilla sijoilla vaihtoon. Eli suomeksi: Meikäläisellä oli pelko persiissä että joutuu juoksemaan kovaa. Oli mukavaa seurata ykkösjoukkueen menoa kärkiporukoissa, kuitenkin samalla tietäen, että oma joukkue ei tule kaukana takana. Lähdin metsään sijaluvulla 19. 4:45 kärkeä perässä. No kävihän siinä sitten niin, että en jaksanut Pensken perässä kuin muutaman kilometrin. Olin aivan loppu. Porukkaa puski ohi minkä kerkesi. Itse yritin pyristellä kaikkien ohimenevien perässä jonkun aikaa. Vaihdoin itse sijalla 25. Ei oma osuuteni ollut ihan täysi katastrofi. Selvisin metsästä pois ja vielä hirveän montaa sijaa tiputtamatta. Lopulta joukkueemme oli 26. ,mikä on hyvä sijoitus joukkueellemme. Ykköstiimi oli hienosti 5. Tämä oli loistava sijoitus siihen nähden, että paras kokoonpano ei kuitenkaan ollut kasassa. Mukavaa olisi ollut katsoa kuinka Sveitsin poika Matthü olisi mennyt Sörsöön matkassa.
No rankka SM-satsi on nyt takana ja hyvä niin. Nyt on niin paksusuoli täynnä kyseisiä kisoja. Onneksi edessä on vielä mukavat seuraviestit. Varsinkin Småcceriin on nyt lähdössä niin ässä tiimi, että oksat pois. Vapise KR, vapise Halden..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti